Mitäpä tuli taas tehtyä. Raha haisee ja banjot soi.

Miä olen innostujatyyppi. Vaikka puhuin aiemmin, että luontaisen vaihtuman kautta vaihdan kiekot kotimaisiksi (Prodiscus) ja että en osta kiekkoja turhaan, niin nyt tilanne on se, että testaukseen on ostettu jo kiekot, joilla pitäisi pystyä kattamaan lähes kaikki draiverit nopeuteen 9-10 asti sekä midarit. Kun nyt kerran tilaisuus tuli ja fribakassassa oli sen verran katetta niin mikä jottei. Vanhoille kiekoille olen suunnitellut myyntiä testailusession jälkeen, ja pari kiinnostunutta onkin jo löytynyt.

Tällä hetkellä olen siis saanut haalitta viisi Prodiscuksen kiekkoa käsiini, joista yhtä olen muutaman kerran ehtinyt heittääkin. Kirjoittelen tähän tavallaan ensituntumia ja odotuksia kiekoista ja yritän tällä tai ensi viikolla ehtiä vielä kenttätestien pariin.

Prodiscus -lentoratataulukko, haettu täältä

Ultrium LASERi

175g painava Ultrium LASERi oli ensimmäinen Prodiscus-ostos, ja samalla kiekko jonka tiimoilta tein eniten taustatutkimusta. Alunperin luin, että kiekko oli lähellä Innovan Teebirdia, mutta myöhemmät runit olisivat selvästi alivakaampia - FD:n tyylisiä. Ne pari heittoa mitä kentällä ehdin heittää, varmistivat jutun olevan juurikin näin. Verrattuna täysipainoisiin C(Jolly)- ja S-FD:hen LASERi jäi vakautensa puolesta jonnein niiden välimaastoon. Käänsi hieman yli ja lopussa feidasi takaisin. Radalla heitettäessä en tosin saanut tätä kääntämään yli oikein mitenkään, mutta ei tuo mikään Tiipparikaan ole. Tuulikin tietysti vaikutti.

LASERi ja S-FD

LASERi ja C-FD

Kiekko istuu käteen kivasti ja Ultrium tuntuu hyvältä. Märkänä en ole tätä heittänyt, mutta pitoa tuntuisi olevan vaikkapa Star-muovia rutkasti enemmän. Profiililtaan LASERi istuu ainakin miulla käteen siinä missä FD tai Teebird, mutta kiekko tuntuu aavistuksen leveärimmisemmältä ja terävämmältä. Prodiscus luokitteleekin kiekon nopeusluokkaan 9, ja erinäiset vertailutaulukot ja verkkokaupat antavat tälle nopeusluokan 8 tai 9 seitsemän sijaan. Yksi mahdollinen verrokki tälle voisi tietysti olla myös Discmanian TD. Joka tapauksessa LASERi on pikkaisen nopeampi kiekko kuin nuo miun olemassaolevat väylädraiverit. Jäänee testauksessa nähtäväksi miten se näkyy. Vai näkyykö.

Basic LASERi

173-grammainen Basic LASERi tarttui mukaan viime viikonloppuna. Ultrium LASERista ei ainakaan toistaiseksi ole ylikääntäväksi kiekoksi, joten tätä kokeillaan siihen slottiin. Basic on muovina todella pitävää, lähinnä mieleen tulee luonnehdinta "jäykkä R-Pro". Tuo kulunee oikein hyvin alivakaaksi liitäjäksi. Ei luulisi tämänkään kanssa olevan sateessa ongelmia.

LASERi ja D-FD

LASERi ja S-FD

 Jotain pientä rihman tapaista löytyi valusaumasta, mutta nuo saa käsineen nypittyä tetenkin irti. Foorumeille varoiteltiin Basicin terävistä reunoista, mutta tässä ei pistänyt silmään (tai käteen). Käteen istuminen profiilin puolesta samaa kauraa kuin yllä.

LASERi ja LASERi

Ultrium Titan

Suorat ja alivakaat draiverit kaipaavat ylivakaata paria. Prodiscus tarjoaa tähän parikin vaihtoehtoa, RESPECTi ja uutuus Titan. 175-grammainen Ultrium Titan on lennoltaan pieni mysteeri, mutta riippuen vakaudesta tämä asettuu vastakkain miun Ch-Bansheen, S-PD:n tai Ch-Teebirdin kanssa. Jos lento on Teebirdin kaltainen, tullee jossain välissä vielä ostettua RESPECTi ihan puhtaaksi jyräksi.

Titan ja Ch-Teebird

Titan ja Ch-Banshee

Titan ja S-PD

Käteen istuu hyvin, ja fiilis on hyvin samankaltainen LASERin kanssa. 7-nopeuksiseen verrattuna hieman leveämpi ja terävämpi tuntuma, joka on täysin odotettavissa, luokitteleehan Prodiscus Titanin nopeusluokkaan 10.

Premium MIDARi

Väylädraivereista pykälää hitaampiin kiekkoihin. Nppeusluokassa 5 istuu Prodiscuksen suora/alivakaa MIDARi. Viikonloppuna ostin 176-grammaisena Premium-muovisen yksilön ja ainakin käsituntuman perusteella oli jännän tuntuinen kiekko. Premium muovina oli aika lailla tutun tuntuinen Champion-muovia heittäneelle, ei siinä mittään.

Vertailukiekkona miulla on MD2, koska muita midareita ei miulla ole ollut. Ero kiekoissa on selkeä. Käteen ottaessa MIDARin terävämpi siipi on hyvin selkeä ja komppaa hyvin ennakkotietoa nopeammasta midarista. Kun kiekot laittaa rinnakkain, näkyy MIDARin draiverimaisempi siipi selvästi. Samalla MIDARista jää syvempi tuntu. PDGA:n sivuilla rimmin syvyyseroa olisi millin verrran, mutta se tuntuu kyllä - sellainen "pulleampi" tuntu... Ei se pahalta tunnu, luulisi tuon lähtevän samalla powergripillä kuin MD2:kin, mutta mielenkiintoiseksi mennee.

MIDARi ja C-MD2 (flat)

Lisäksi kiekon alivakaus on pieni mysteeri. Uskoisin Premium MIDARin täyttävän tuon MD2:n slotin hyvin, mutta toivottavasti kiekko ei karkaile oikealle liikaa. Nykyinen C-MD2(flat) kääntää täydellä runttaisulla vähän yli mutta suurimman osan ajasta kestää suorana.

Basic MIDARi

Tämä tuli ostettua samalla filosofialla kuin nykyinenkin midarisetti - premium-muovisen kaveriksi perusmuovinen versio, joka kuluu ja kääntää. Käteen tuntuu samalta kuin premium-muovinen versio, mutta tuo Basic tekee huiman pidon tunteen. Tästä tullee varmasti miellyttävä kiekko heittää ja kikkailla.

MIDARi ja D-MD2

MIDARi ja MIDARi

Kuumotus kentälle testaamaan on kova. Harmi, että säätiedotus on sateisenpuoleinen. Jahka nämä uudet ostokset saa testattua, koetan jonkinlaista raporttia ennakko-odotusten toteutumisesta pykätä kasaan ja toivottavasti kohta on kiekkoja myynnissä sekä bägissä taas tilaa!

Huikea viikko fribaa!

Huhhuh, kun oli mieletön viikko. Suunnittelua, muutoksia ja toteuttamista. Ja fribaa.

Onneks tuo suli samana päivänä pois...

Keskiviikkona kävin viemässä aamuselta vaimon ja tytön junalle anoppilaan, itsellä sama reissu autolla perässä perjantaina. Leikkimökin maalailun ja sen sisälle tulevien huonekalujen tuunailun ohella kerkesin käydä heittämässä kaudenavauksen Myllymäessä ja suunnitella ostoslistaa viikonlopulle suunniteltuun Frisbeepointissa käyntiin.

Keskiviikkoiltana lähdin parin kaverin kanssa kuikkimaan Myllymäen tilannetta. Tuuli oli melkoisen napakka ("En kyllä oo ikinä Bansheen nähny lentävän noin suoraan!") ja draivi oli melkoisen ruosteessa, mutta parin re-teen ja pienen tupeltamisen seurauksena naputin tauluun +18. Sinällään ihan OK, kun näkee jo heti missä vika oli ja että viime kauden avauskierros oli +20. Draivi alkoi loppupäässä kierrosta olla jo kivan matala - hyvin tuntui toimivan ne uudet ajatukset takapainoisuuden poistamiseksi (myöhäisempi taakseveto jne jne...). Vaikka tuuli, tuli vettä eikä tuloskaan ollut ihanteellinen, oli silti mukava päästä radalle. Hymyssä suin kotio.

Perjantaina pärräsin sitten Hämeeseen ja ehdittiinpä vielä koko perheen voimin pyörähtää siellä Frisbeepointissakin. En tiedä olenko miä sitten vaan pönttö, mutta miusta on jotenki hienoa käydä tuolla, jotenkin sellanen karkkikauppa -olo. En antanut karkinhimolle valtaa, vaan napakasti marssin osastolle Prodiscus ja napsin ennalta suunnitellut kiekot matkaan ja marssin kassalle (oikeasti sahasin hermostuksissani kassan ja laarin väliä pariin otteeseen, kun vaihdoin väriä ja sitten olikin kevyt kiekko ja onkostäänythyvä). Lopulta sain ostokset tehtyä.

 Matkaan tarttui siis:

• Basic LASERi - koska Ultrium LASERi on kuitenkin aika suora ja jotain alivakaampaa olisi vielä hyvä olla tarjolla. Siisti vaalean turkoosi punaisilla pyörteillä
• Premium MIDARi - Ei pinkkinä, joka todellisuudessa oli melkein kirkas, vaan keltaisena. Testaukseen Midariksi (duh)
• Basic MIDARi - Alivakaa kaveri edelliselle, punainen
• Ultrium Titan - Puhdas testikiekko. Tätä sovitellaan vastakkain akselille Ch Teebird, Ch Banshee, S-PD

Lisäksi suunnittelin seuraavaa slottia ja hiplailin Spartaa. Hyvältä tuntui muotonsa tiimoilta. Kirjoittelen noista kiekoista ja ensituntumista erikseen, mutta tuo Basic on hurjan tuntuinen muovi. Ei taida puttereissa olla pelkoa pidon puutteesta - se on tahmasuudeltaan melkeen kuin R-Pro:ta, mutta jäykempää.

Lauantaiaamuna lähdettiin perheen voimin aamukävelylle ja suunnistettiin Ykslammin radalle Ryttylään. Toiselle kotiradalle. En ottanut sinne vielä uusia kiekkoja mukaan, koska turhamaisuus - halusin ottaa seuraavaa tekstiä varten kuvat heittämättömistä kiekoista... Rata oli tyhjä, ja likka pääsi tallustelemaan Maniac käsissä rataa pitkin. Jännä kattella, kun tyttö mallailee puttia samanlaisilla manöövereillä kuin miä, vahdannu varmaan pihalla treenatessa...

No mutta, kierros oli tuloksellisesti sellanen "Meh, OK" +7, mutta jälleen kerran osviittaa paremmasta draivista oli tarjolla. Matalaa ja jotenkin kovakierteisemmän tuntuista. Alivakaat kiekot eivät olleet niin alivakaita kuin ennen ja vakaammatkin tuntuivat suoremmilta... Puolessavälissä rataa oli vielä ennätystahti päällä mutta sitten tulikin riskiputti-neloskutosen ja kuonojen heittovalintojen siivittämän toisen tuplabogeyn saattelema "Meh". Keli oli upea ja tuloslukema ei haitannut. Tiedän, että pystyn parempaan.

Tänään ajeltiin kotio Lappeenrantaan ja spottasin Facebookista ilmoituksen seuran järkkäämistä ratatalkoista Sammonlahdessa. Vettä tuli taivaalta, mutta sinnehän sitä lopulta lähdettiin. Sähäkästi saatiin noin kymmenen hengen porukalla vaihdettua kuusi koria uusiin ja raivattua aluskasvillisuutta. Vesisade kastelee mutta ei kyllä haitannut pätkääkään. Jotenkin tuli hyvä fiilis siitä että lähti mukaan tekemään ja osallistumaan siihen lajin ylläpitävään kääntöpuoleen.

9.5. on muuten Linnoitus Open täällä Lappeenrannassa! Tulkaahan pelaamaan tai katteleen - morjestakaa kun näette, miut löytää jostain toimitsijahommista siellä (ja miä en pure)!

Kevään ensidraiveja

Jännä tilanne, kun viime talvena oli lunta. Toissa talvena suurimman osan talvikautta kentät olivat paljaat, mutta viileä keli piti kentän kesäkausikäyttäjät kotona pelaamassa Playstationia. Fribaaja sai heittää rauhassa. Männä talven lumentulo - tai oikeastaan sen lähtö - sattui yksiin kelien lämpenemisen kanssa ja lumen ikeen alta vapautunut (teko- tai luonnon-)nurmi on välittömästi ns. kesämoodissa ja käyttöaste on korkea.

Olen siis ehtinyt heittää kokonaista puolen tusinaa draivia tänä vuonna. Hyvä minä. Eiköhän tuo heittotaajuus kasva kun illallakin alkaa olemaan ulkona muuta kuin pimeää.

En valita, mukava nähdä ihmisiä liikkeellä ja siinä kentän vieressähän joka tapauksessa on se Sammonlahden 9-väyläinen. Kierroksia siellä on kertynyt jo neljä, ja ensihaparointien jälkeen ollaan lähäri- ja puttipelin valossa siinä, mihin syksyllä jäätiin. Ensimmäisen pakkastuloksenkin heitin lauantaina, -1.

Kenttää kaipaan lähinnä siksi, että talven aikana tuli mietiskeltyä omaa draivia ja sen puutteita. Ongelmana on kiekkojen aikainen feidaaminen, vaikka lennon alku menee ns. "oikein" - S-line FD kääntää yli tai nousee hyzerista, mutta varsinainen liitovaihe on lyhyt ja kiekko päätyy sinne 85 metrin tienoille. Nokkakulmaa tai kierteen puutetta, veikkaan miä. Myöhäisempi taaksevienti toi heittoon voiman tuntua lisää, pituutta ei niinkään. Lisäksi korkealle karkailua ei toivottavasti tarvitse enää pelätä niin paljoa - videoita katsomalla huomasin, että aikainen taaksevienti ja perässä laahaava kiekko veivät asentoa takapainoiseksi. Rauhaa asialta en saa, vaan pitäisi päästä kokeilemaan ja analysoimaan. Kameran kanssa.

Lisäksi haluaisin opetella lisää uutta kiekkoa, Prodicuksen LASERia. Ostin tuon Ultrium-muovisena tuossa viime viikolla ja kerkesin muutaman heiton heittää back-to-back S- C-FD:n kanssa. Kääntää vähemmän kuin S, muttei niin paljon kuin C, mutta kaipaa enemmän testausta. Näillä heitoilla olisi just sitä mitä kaipasin. En hae tuohon väliin siis uutta kiekkoa, ehei, vaan varmaan alan tutustumaan tarkemmin näihin Prodiscuksen lättyihin ylipäätään. Luontaisella vaihtumalla ja vaihdannalla Prodiscus-bägi alkaa nimittäin lemaan täysin mahdollinen ajatus; ainakin miun pelin kulmakivi, alivakaa väylädraiveri löytyy. Siitä sitten MIDARia ja sitten Spartaa ja JOKERia puttereiksi niin hitaampi osasto olisi siinä.

Pihaputtia

Pari viikkoa meni sen verran kiireisesti että ei paljoa ole kiekkojen kanssa kerennyt reippailemaan. Hiirikäsi on saanut kyytiä asian tiimoilta senkin edestä, kun olen koettanut metsästää itselle uutta väylädraiveriehdokasta. Taustalla tähän on pieni aatteellispainotteinen mietiskely, josta lisää sitten myöhemmin.

Lauantaina kaivelin korin... noh, kaivelin ja kaivelin, tuossahan se kököttää autokatoksessa... esiin ja kymmenkunta lämmittelysarjatuliputtia myöhemmin napsautin JYLYn auki. Ei tosiaan näyttäytynyt tauko ainakaan parempana pistesaaliina, ensimmäinen kierros nohevasti alle 300 pisteen tuloksella 291. Plussaa kuuden ja seitsemän metrin putit, miinusta viiden ja yli seiskan. Ei vaan lähtenyt.

Taitaa nuo merkit pysyä pihassa jonkin aikaa

Toinen kierros lähti kuitenkin heti perään. Alkoi ilmeisesti keskittyminen herpaantua ja muutenkin kaivella päätä, kun lopputuloksen 282 kanssa kävelin viimein nöyrästi sisään. Plussaa siitä, että puttasin kierroksen loppuun, muu miinusta. Paitsi ei aivan, tulihan siinä parisen sataa puttia lisää pankkiin niitä tilanteita varten, kun sinne radalle jossain kohtaa eksyy. Yksikään putti ei ole merkityksetön treenin kannalta.

Kyllä sitä aina välillä pömpeliinkin osuu. Ja keskitolppaan jopa!

Eilen maanantaina lähdettiin likan kanssa yhdessä puttailemaan. Hassua nähdä, miten tytsy on imeny miusta vaikutteita ja omaksunut miulta tuon varsin suurieleisen kiekon alasviennin. En ruvennut JYLYä pelailemaan, vaan keskityin lähinnä tuon kipupiste-etäisyyden, seitsemän metrin hieromiseen. Kyllä sieltä loppujen lopuksi noin puolet upposi. Lopuksi kokeilin toisenlaista puttidrilliä, jossa aloitetaan vaikkapa viidestä metristä ja putataan kerran. Osumasta metri kauemmas, hudista lähemmäs. Kerran taisin putata vitosesta ohi, kerran kävin kympistä kopsauttamassa alarautaan ja suurimman osan ajasta vietin (vähän yllättäen) siinä seitsemässä metrissä, vieläpä niinpäin että seiskasta upotin, kasista en. Äkkiseltään arvioituna tuli parisen sataa puttia siitäkin. Ei paha.

Applikaatiorintamallakin tapahtuu. Julkistin epäsuorasti Disctancen DGCR:n foorumilla ja mainitsin asiasta kauttarantain myös seurani pj:lle, jonka kanssa vähän tuumailtiin ja suunniteltiin juttuja... Asiaan löyhästi liittyen päivittelin sekä Disctancen että JYLYn projektisivut englanninkielisiksi ja nauhoittelin ajantasaiset videot - käykäähän tsekkaamassa!