Pihaputtia

Pari viikkoa meni sen verran kiireisesti että ei paljoa ole kiekkojen kanssa kerennyt reippailemaan. Hiirikäsi on saanut kyytiä asian tiimoilta senkin edestä, kun olen koettanut metsästää itselle uutta väylädraiveriehdokasta. Taustalla tähän on pieni aatteellispainotteinen mietiskely, josta lisää sitten myöhemmin.

Lauantaina kaivelin korin... noh, kaivelin ja kaivelin, tuossahan se kököttää autokatoksessa... esiin ja kymmenkunta lämmittelysarjatuliputtia myöhemmin napsautin JYLYn auki. Ei tosiaan näyttäytynyt tauko ainakaan parempana pistesaaliina, ensimmäinen kierros nohevasti alle 300 pisteen tuloksella 291. Plussaa kuuden ja seitsemän metrin putit, miinusta viiden ja yli seiskan. Ei vaan lähtenyt.

Taitaa nuo merkit pysyä pihassa jonkin aikaa

Toinen kierros lähti kuitenkin heti perään. Alkoi ilmeisesti keskittyminen herpaantua ja muutenkin kaivella päätä, kun lopputuloksen 282 kanssa kävelin viimein nöyrästi sisään. Plussaa siitä, että puttasin kierroksen loppuun, muu miinusta. Paitsi ei aivan, tulihan siinä parisen sataa puttia lisää pankkiin niitä tilanteita varten, kun sinne radalle jossain kohtaa eksyy. Yksikään putti ei ole merkityksetön treenin kannalta.

Kyllä sitä aina välillä pömpeliinkin osuu. Ja keskitolppaan jopa!

Eilen maanantaina lähdettiin likan kanssa yhdessä puttailemaan. Hassua nähdä, miten tytsy on imeny miusta vaikutteita ja omaksunut miulta tuon varsin suurieleisen kiekon alasviennin. En ruvennut JYLYä pelailemaan, vaan keskityin lähinnä tuon kipupiste-etäisyyden, seitsemän metrin hieromiseen. Kyllä sieltä loppujen lopuksi noin puolet upposi. Lopuksi kokeilin toisenlaista puttidrilliä, jossa aloitetaan vaikkapa viidestä metristä ja putataan kerran. Osumasta metri kauemmas, hudista lähemmäs. Kerran taisin putata vitosesta ohi, kerran kävin kympistä kopsauttamassa alarautaan ja suurimman osan ajasta vietin (vähän yllättäen) siinä seitsemässä metrissä, vieläpä niinpäin että seiskasta upotin, kasista en. Äkkiseltään arvioituna tuli parisen sataa puttia siitäkin. Ei paha.

Applikaatiorintamallakin tapahtuu. Julkistin epäsuorasti Disctancen DGCR:n foorumilla ja mainitsin asiasta kauttarantain myös seurani pj:lle, jonka kanssa vähän tuumailtiin ja suunniteltiin juttuja... Asiaan löyhästi liittyen päivittelin sekä Disctancen että JYLYn projektisivut englanninkielisiksi ja nauhoittelin ajantasaiset videot - käykäähän tsekkaamassa!

Koodia ja puttia

Viimeiset viikot ovat menneet muuttoa valmistellessa, mutta aina välillä on jäänyt aikaa myös astetta fribambaan juttuun.

Kaivelin tuossa parisen viikkoa sitten tuon Disctance-projektin naftaliinista ja rupesin tutkimaan, mihin asti lokakuussa pääsin ja miten siitä päästään uusin silmin eteenpäin. Ja päästiinhän sitä - päätin julkistaa tuon projektin jo varhaisessa alpha-vaiheessa ja laittaa asennuspaketit Android-alustalle julkiseen jakoon. Loin oman sivun Disctancelle tänne blogin puolelle ja frisbeegolf-forumille oman ketjunsa, johon kirjailen viimeisimpiä kommelluksia.

Nykyinen versio (a0.2.1) pitää sisällään jo paljon sellaista, mitä haetaan. Kiekkoja ei enää tarvitse luoda uudestaan joka sessiolle, vaan ohjelma hakee muistista vanhat kiekot ja jatkaa siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Isoja askeleita, mutta työtäkin tuon kanssa on paljon. Vielä pitäisi esimerkiksi laajentaa analyysiosiota nykyisestä, lähes placeholder-henkisestä torsosta käsittämään all time versus sessiokehitystä tai muuta vastaavaa. Mukavaa touhua, mutta aikaavievää... Kesällä tulee kiire, jos fribaamaankin meinaa ehtiä.

Sain seuratilaiksen tehtyä ja P-linen P1 paukahti käsiin viime viikonloppuna. Pinkkinä ja sateenkaaristämpillä.

Käteen tuntui uskomattoman hyvältä, etenkin kun vertaa D-linen vastaaviin. Tahmaisuutta ja pitoa tuntui löytyvän yllinkyllin, eikä huoneenlämmössä tuntunut mitenkään häiritsevän lörpöltä tuo. Innolla odottelen sitä, että saan puttikorin eteeni.

Ja sitäkään ei tarvitse kauaa varmaan odotella. Jahka tuon muuton saa pois alta, niin meinasin ostaa täräyttää itselle jonkinlaisen harjoitusvastustajan pihalle. Otollisin vaihtoehto tällä hetkellä on tuo Discmanian uusi Lite -kori. Kattellaan tuota parin viikon päästä...

Ai niin, tuo miun Magnet pääsi toimistoputteriksi. Koskaan ei tiedä milloin tuota tarvitaan.

Ei se pelkästään pahaa tee

Ensin se vinkuu siitä kun on kylmä ja draivi ei kulje, sitte se painuu radalle...

Sunnantaiaamuna perheen voimin fribaradalle. Vaihtoehtoina käydä Ravikankaalla tai Myllymäessä riekkumassa, jälkimmäinen täky nappasi. Jossain yhdeksän maissa oltiin jo radan viereisen koulun parkkiksella (kellojen kääntö ja muutenkaan ei ole tapana nukkua), kun siihenkin nykyään saa pysäköidä. Ennen oli jyrkkää kieltoa, nykyisin koulun väki on sallinut myös fribaradan kävijöiden hyödyntää iltaisin tyhjää parkkia ihan luvan kanssa.

Ledikiekkosompailujen jälkeen oli kiva taas jokuseen toviin käydä kotiradalla ihmettelemässä. Syksy oli tullut ja sehän näkyi osin kurittuneessa maastossa ja siinä, että kepakoiden taaksekin näki. Muutenkin oli raivuuta tehty sieltä täältä ja esimerkiksi ykkösväylän ennenaikainen irtoaminen ei ole enää ihan niin kova erhe (tuli kokeiltua, bogia tuli). Isommin ei kyllä vaikuta, mutta kiva nähdä toimintaa radan kunnon eteen.

Miun kyllä pitäisi painua kentälle hieromaan sitä draivia, mutta jos sen ei anna ryömiä pettymykseksi asti niin kaipa samaa reeniä voi tehdä radallakin siinä tiimatolla. Eikä se draivi niin kuraa ollutkaan, kun muisti taas sen ranteen asennon; miulla on paha tapa kääntää ranne pystyyn, kun tempoo tosissaan eikä ajattele. Näkyy muuten putissakin. Tai siis nyt ei näkynyt, kun jaksoin keskittyä. Draivi lähti kovaa ja matalammalle (vielä saa kyllä petrata), ja putti eritoten lähti kovaa. Se, että onko se kivaa kun putti menee poimunopeutta korin ohi jääköön lukijoiden mietittäväksi mutta itte olin tyytyväinen, kun pidemmältäkin saa matalaa puttia pömpeliä kohti. Joskus meni sisäänkin.

Siinä missä rystyavaus karkaa taivaille, kämmen on matala ja ilmeisen kova. Miun tiippariavaus jäi liian matalaksi vitosella ja nappas sisämutkassa isoon kiveen. Palkeenkieltä paikkailtiin sitten jälkeenpäin kynttilän avulla kotosalla. Kivasti meni vekki kiinni, mutta liiallinen lämmittäminen jätti nokisen ja joskin ruman jäljen. 

Mutta eipä muuten mitään uutta auringon alla. Ylikääntäviä avauksia tuttuun tapaan nelosella ja kutosella, molemmat kääntyivät yli mutteivat tarpeeksi omaan makuun. Väylälle jäivät kuitenkin molemmat. Pääasia etä näitäkin uskaltaa heittää. Lisäksi kiekkojen valinnoissa on enenevissä määrin varmuutta, vain pariin otteeseen näin jälkiviisaana sorruin vanhaan kiekkovalintaan (lähinnä kymppiväylä).

Lopputulos oli satisfactory. +15 nökötti kortissa 18:nnen triplabogi-ob-puttirallin ja kakkosen tuplan jälkeen. Tasaista suorittamista muuten. Keskiarvoksi tallennetuilta kierroksilta tulossofta antaa 19.8 yli, joten kaikki sen alle on miun kirjoissa oikeaan suuntaan. Ei sitä ennätystä joka kerta hätyytellä, sen keskituloksen parantaminen on se tärkee juttu.

Tää miun app-projekti Disctancekin on edennyt ihan kivasti. Ensimmäisiä testibuildeja on kasailtu ja kokeiltu ja homma toimii siten kuin tarkoitus onkin. Sen verran toimiva kikkare on kyseessä, että vanhan mittaohjelman heivasin jo luurista mäkeen. Ensitestausalustaksi on valikoitunut android, koska apk-tiedostojen levitys testauskäyttöön onnistuu erittäin helposti verrattuna Windows Phonen ja iOS:n kauppapohjaisiin ratkaisuihin. Vapaaehtoiset ottakoon yhteyttä, jos haluavat avitella rikkomaan tuota tekelettä.

 Kentällä en ole testannut softaa vielä kertaakaan... pitäiskö mennä?

Off-Season tuli ja jalat on jäässä

Tuli meinaan pimeä niin nopeasti ettei paljoa kerennyt huomaamaan!

Ensi merkit tästä näkyivät edellisen tekstin reissulla Ravikankaalle Joutsenoon - ei vaan pystynyt enää lähtemään päivällisen jälkeen viiden maissa ajelemaan parin kymmenen kilometrin päähän. Ainakaan pitkälle radalle. Nyt pari viikkoa myöhemmin alkaa jo töistä kotiin kävellessä puskemaan hämärää päälle. Jää fribailu viikonlopun puuhasteluiksi kevääseen asti, tuumii hän.

Ravikangas oli jännä kokemus. Kuten kerroin, siellä korkeuserot ja kaltevuudet tuntuvat näyttelevän isompaa roolia kuin Myllymäessä tai Karhumäellä. Tuntui että jokainen väylä on länkällään johonkin suuntaan. Jälkimmäinen par4 - kymmenes väylä tosin aloitti tasaisempien väylien sarjan aina 14:nteen asti. Siitä eteenpäin ei sitten kokemusta olekaan. Väylät ovat ahtaita ja huonosta avauksesta tulee lukua. Tämä yhdistettynä edellä mainittuihin korkeuseroihin tuottaa varmasti haastavia reissuja Joutsenoon. Tuo rata on haaste miun tekniikalle ja sinä miä sen jatkossa otan. Vielä ei riitä tarkkuus eikä pituus, mutta sitä varten tätä harrastetaan.

Paitsi että tuli kylmä ja pimeä. Viime viikolla pääsin kokeilemaan ledikiekkoilua Myllymäessä Heikin ja Tuomon kanssa ja täytyy kyllä sanoa että terapeuttinen kokemus oli. Pimeä rata on uusi kokemu, yhdellä kiekolla pelaaminen on rennompaa ja muutenkin oli hyvä fiilis. Tulos ei ollut; taisin päätyä johonkin +26:n tienoille, kun ei vaan lähteny. Korkeus avauksessa tuntui olevan parempi kuin ennen, mutta nokkakulmaa oli vieläkin. Lisäksi heitin MD2:lla, joka osaltaan kompensoinee korkeusheittoja... Sinne kentälle pitäis mennä harjottelemaan, mutta toisaalta sitä haluaisi repiä kaiken ilon irti siitä ajasta, jonka fribailun parissa talvikaudella pystyy viettämään. Iloa toisi lisää jos kävisi kentällä hieromassa avaukset maan pinnalle... ja noidankehää voidaankin sitten pyöritellä.

Otin myös uuden projektin fribailuun liittyen. Rupesin leikkimään ajatuksella, että miun perinteisesti käyttämän gps-mitta-applikaation sijasta miulla olisi käytössä sovellus, joka tallentaa heittopituuksia kiekkokohtaisesti ja laskee näistä heitoista vaikkapa tilastollisia tunnuslukuja. Toin ajatuksen työpaikan kahvitauolla esille ja nyt sitten on oman sovelluksen kirjoittaminen työn alla. Työnimi Disctance. Tällä hetkellä tilanne on se, että ensimmäinen testaus alkaa olemaan edessä. Ulkoasu ja toiminnallisuudet alkavat olemaan kasassa. Jos tämän projektin seuraamiseen löytyy mielenkiintoa niin varmaan laittelen tänne blogin puolelle sivun pystyyn aiheesta ja päivittelen tuon tilannetta silloin tällöin.

Lopetan muuten tuon englanninkielisten tiivistelmien kirjoittelun toistaiseksi.