Jännästi osui muuten noi luvut yksiin.
Olen pari viimeisintä kierrosta tosiaan kiertänyt nyt määrällisesti karsitulla bägillä. Osaksi opettelen uusia kiekkoja, tottakai, mutta toisaalta olen miettinyt. En tiedä, miten paljon oma tekninen kehittyminen vaikuttaa, mutta miulla ei oikein ole enää tarvetta viidelle väylädraiverille plus muutamalle nopeammalle siihen päälle. Sen sijaan että miettisin, miten tällainen tuuli varmaan kaipaa S-FD:n sijasta C-FD:tä tai jos puuskia tulee niin Tiipparia, mietin, kuinka saan manipuloitua kiekkoa. Olen heittänyt (yrittänyt heittää) hysseflippejä enemmän kuin koskaan, olen opetellut antsa-avauksia kun sitä vaaditaan... Lisäksi ilmeisesti heittoon on tullut kierrettä lisää sen verran, että suora/alivakaasta suora/ylivakaaseen ulottuvat kiekot ovat painuneet lähemmäs toisiaan - alivakaat eivät kippaa yli niin herkästi ja vakaampien feidi tulee myöhemmin.
Olen oppinut jotain uutta.
Heitin Myllymäen ykköstä aiemmin PD:llä, tai Bansheella. Heitin flättinä ja annoin feidin hoitaa loput. Nykyisin avaan Titanilla, joka tässä vertailussa voidaan helposti lyödä vakaudeltaan samaan satsiin (not the point). Kierrelisä on tuottanut ylivakaalla kiekolla pitkäksi menneen avauksen, joka ei ylämäestä huolimatta ehtinyt feidata ennen kuin tuli mutkan ulkolaita vastaan. Hyssessä ylivakaan kiekon heittäminen vaati henkistä kasvamista, mutta tämä uusi linja on sen opeteltuani todennäköisesti varmempi ja vie lähemmäs koria, pirkkuja, tulosta.
Uskallan heittää antsaa. Lähinnä olen heittänyt alivakailla kiekoilla, joilla ei käytännössä feidiä ole, mutta kuitenkin; mielen perukoilla vaanii tieto, että osaan (tai miun pitäisi osata) heittää kiekon antsassa ilman että se lähtee korkealle ja feidaa. Myllymäki, väylä 6, I'm looking at you!
Olen oppinut katsomaan ratoja, väyliä ja heittoja eri tavalla. Se kori EI OLE ABSOLUUTTINEN MAALI. Tai on, mutta ei avauksella tai lähärillä. Sillä ei ole väliä, feidaako se kiekko enemmän vai vähemmän siinä korin edessä, jos linja on hyvä. Väylän reunasta saa yhtä hyvin sen kiekon nepattua korin alle kuin keskeltäkin. Jos sitä koria ei puun takaa näy, ei tarvitse mitään sormirollerihöpöä - siinä korin ympärillä on jatkuvasti laajeneva rinki, heitä siihen. Sama koskee heittolinjaa. Ei tarvitse tunkea siitä tajuttoman pienestä rakosesta pannukakku-upsia tai foreneppiä, vain ja ainoastaan koska se yläpanta paistaa siitä eniten - kierrä sivusta, siellä on tilaa. Heitä hysseä, putteriantsaa. Älä vedä laput silmillä.
Osasin luopua. Tajusin eilen kuinka miä edelleen pidän viittä väylädraiveria jne laukussa kulkemassa, koska "jos niitä joskus kuitenkin..." vaikka samalla opin koko ajan hyödyntämään vähempiä kiekkoja moninaisemmilla tavoilla. Jotain napsahti päässä ja otin ne pois laukusta. Otin kuvan. Mietin. Levitin yli jääneet kiekot, miun luottopannut "joita ilman en pärjäisi" lattialle, otin valokuvan niistä, heitin numerot ja lätkäisin koko komeuden myyntiin. Lähetä- napin kohdalla hermostutti ja velehtelematta meni sen kymmenisen minuuttia ennen kuin julkaisin myynti-ilmoituksen. Menevätkö kaupaksi? En tiedä, en ole kiekkoja ennen myynyt. Pääasia että laitoin ne myyntiin, enää niiden lähtö ei ole tavallaan miun käsissä. Olen oman osuuteni hoitanut.
Nyt laukussa on väliseinät eri paikoissa ja 11 kiekkoa sisällä. Tiedän edelleen mitä heitän, miten sen heiton suoritan ja miten se heitto todennäköisimmin epäonnistuu milläkin väylällä ja missäkin tuulissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti