Kävin eilen taas kuvailemassa omaa draivia. Videolle tarttui kuusi hidastusta, joista kolme ensimmäistä karkasi enemmän tai vähemmän taivaille ja kolme jälkimmäistä oli suurinpiirtein siellä missä piti.
Positiivisia seikkoja kuvailukeikalta: Taas pääsin sadan metrin viivalle, ja keskipituus väylädraivereilla kiipii myös pikkuhiljaa. Myös midariosastolla tuli ylläri, kun lämmittelyheittoje päätteeksi runttasin C-MD2:n 91 metriin. Putteritkaan eivät levänneet kaukana takana. Pahoittelut lyhyestä postauksesta, video puhukoon puolestaan!
Video-drives - part II is here! This time we have six drives, of which three first go up to the sky and three following are more or less "fine". No big worries with this session, got a fairway driver to 100 meter line and also the average distance is growing. What totally made my day was my C-MD2, which I found at 91 meter mark!
Sain napattua viedokameran mukaan jalkapallokentälle männä viikon torstaina. Lumitilanne kentällä oli varsin oivallinen: lunta noin viisi senttiä (ja kovaa), paikkapaikoin ruoho näkyvissä ja mikä parasta, heittopaikkana toiminut parkkipaikan sorareuna oli sula ja kuiva. Tavoitteena oli siis videoida omaa heittoa ja oppia siitä, mitä videointi paljastaa. Herrat A. ja J. olivat myös innostuneita oman heiton kuvaamisesta - mukaan vaan!
Tästä alkaa siis operaatio heittotekniikan kehittämiseksi. Operaation tavoite on parantaa oma heittotekniikka sellaiselle tasolle, että sadan metrin heitto olisi toistettavissa ilman isoa hajontaa. Ensimmäisen videoinnin heitot eivät todellakaan olleet upeita, pituudet jäivät maksimissaan 75 metriin. Hassua sinänsä, että midariheitot kantoivat hyvin pitkälti lähes samoille mitoille kuin väylädraivereilla paiskotut.
Herrojen A. ja J. videot ovat kauhisteltavissa herroilla itseillään, mutta miun räpellykset ovat nähtävissä alla...
...jaaa sitten sitä analyysiä. Ittellä heitäessä oli fiilis, että veto tapahtui alhaalta ylös (ns. Samurai-heitto), jolloin kiekot sakkasivat ja painuivat jurkästi vasemmalle.Midari- ja putterivdot ovat muutenkin korkeampia, jolloin ongelma ei niissä näkynyt niin selvästi. Tuota hidastettua vetoa katsoessa arvelisin, että syy huonolle vedolle on seuraus huonosta ristiaskeleesta ja jalan tuesta. Ristiaskeleessa miun vasemman jalan jalkaretä osoittaa tosi taakse, jolloin tukijalan maahantulon jälkeen asento muistuttaa lähinnä Aku Ankkaa. Pyös polvien koukistuminen syö voimaa kropasta.
Tässä on treenille hyvä vertailupiste.
In the video above you can find the startingpoint of my project of video-assisted drive-improvement. At the moment I can pinpoint several mistakes, which result in poor throws, but it apparently needed the video to see them. Let's see what happens next time...