Putti pirstaleina

Käytiin koko perheen voimin eilen perjantaina työpäivän jälkeen ulkoilemassa Pikisaaressa. 9-väyläinen rata tuolta on jokunen aika sitten purettu pois mutta kolme koria on ulkoilualueelle jätetty harjoitusvastustajiksi. Siinä sitten puljailtiin ja puttailtiin.

Ei voi kyllä maisemista valittaa

Puttia tuli treenattua varmaan parinsadan suoritteen verran etäisyydeltä, joka on varmaan yli, mutta ainakin viisi metriä... otin siis viisi "ainakin metrin mittaista" askelta ja löin bagin maahan ja aloin suorittamaan. Kait miä alitajuisesti odotin käsittämättömän upeaa suoritusta, kun nuo olohuonetreenaukset olivat olleen mukavan toimivia ja putti kulki. Nyt sitten kädet oli kuivat, ilma kylmempi ja maali korkeammalla. Tuli sanalla sanoen reality check, kun "edes tuolta matkalta" ei maaliin osunut varmaan kuin puolet heitoista.

Yleinen suunta... ärgh!

Analyyttinen mieli rupesi sitten murehtimaan ja pohtimaan tuota puttisuoritusta. Yleisesti ottaen suorituksessa oli sellainen voimaton tunne - kiekko lähti kohdetta kohti, mutta kierrettä jäi puuttumaan ja ponneton lärpytin joko kolahti alarautaan, lopsahti maahan korin eteen tai vajosi vasemmalta ohi. Todennäköisesti ongelmien purkaminen lähtee kuivista käsistä. Jos se kiekon kierre tuottaa suoremman ja liitävämmän lennon, ja ilman kitkaa moista ei pääse paljoa syntymään niin eihän siinä muuta kuin käsiä kosteuttamaan. Eli rasvaa ja reeniä... jahka käden jumi helpottaa.

Ei huonoa ilman jotain hyvääkin. Lähäriä harjoittelin parin korin välillä muutamia kertoja - hyvältä tuntui. Putterin pelko heittokäytössä alkaa hälvenemään melko tehokkaasti. Innolla odottelen maanantain keikkaa Myllymäkeen...

Had some kind of a reality check with my putting yesterday. We stuffed ourselves in the car and drove to Pikisaari, where three baskets stand reminding us of 9-hole course built in the recreational area packed between lake Saimaa and densly built apartment complexes. The surroundings were the only beautiful thing to be seen that day, my putting was totally off and took me by surprise - my previous indoor putting had gone so well! Oh well, I did some analysis, and probably the main problem was dry air and dry hands. If there's no grip, there's no friction. With no friction there will be no spin keeping the disc aloft. Let's see... and hope that's the case...