Ei huonoa ilman jotain hyvääkin

Eilen oli vähän kaksijakoinen kierros Myllymäessä. Sain mukaani tutun, joka on vähemmän aktiivisesti käynyt heittelemässä. Mukavaa oli ja hetkittäin peli kulki hyvin. Avaukset olivat edelleen ongelmallisia - tuppaavat karkailemaan sivusuunnassa vähän mihin sattuu. Tuurilla ja hyvänpuoleisella lähäripelillä keskivaihe kierroksesta oli miun omaan tasoon nähden jopa erittäin hyvää. Tavoitteena olisi pistää ennätys (+18) uusiksi ja väylän 13 jälkeen oltiin jo niinkin "alhaalla" kuin +11.

Onnistumisia:

• Hyvä par-bogey -sarja keskivaiheilla kierrosta
• Lähäripeli
• Vain yksi triplabogey kierroksella
•  Väylät 5 ja 10 - oikeasti, kaikki meni nappiin
• Osuin hermoporttiin seiskaväylällä!

Harmittaa:

• Alun kolminkertainen tuplabogey
• Metsään menneet avaukset - tekniikka tiillä ylipäätään
• Tulos

Nyt sain pidettyä väylällä 5 pään kylmänä. Periaatteessa avaus meni samaan paikkaan kuin viimeksi, pari metriä ehkä jäi korista kauemmas. Erona edelliseen oli se, että tällä kertaa kämmenheitto meni "väylää pitkin" eikä metsän kautta ja päätyi sinne minne sen tähtäsinkin. En yrittäny birdietä vaan otin varman parin tuosta pois. Avaukseen joku roti niin ennätyksiä hätyytellään kohta!

Yet another round in Myllymäki. This time the middle section showed some improvement, while start and end were more or less bad. The opening throws were a problem, but approaches were the throws that made the scores that low. Holes 5 and 10 were exceptionally good - everything went as planned, from drive to putt. If only I could put my driving together, my record of +18 would be broken in no time...