18.5.2017

Ai, niin! Se Linnoitus Open!

kaksi kertaa olen kisoissa käynyt. Kaksi kertaa Linnoitus Openissa. Kummallakin kerralla jäin jälkeenopäin miettimään, että olipas mukavaa ja että miksihän tätä ei tee enemmänkin. Noh, ehkä ensi vuonna - sitten kun lapset kasvaa.

Aamusella Linnoitukseen polkiessani katselin Saimaan jossain määrin murtuvia aaltoja ja tuumiskelin että tuleekin vähän erilainen kisa kuin edeltävän vuoden tyyni helleveivaus. Päivälämpötilat olivat varsin soveliaat 12 astetta, mutta tuuli oli kova ja pohjoisesta, Valleilla tuulen suunta kääntyy osittain ylös ja kiekon lentorataa oli todellakin vaikea ennustaa - tappaako se tuuli vauhdin vai jättääkö se feidin pois vai mitä ihmettä tähän nyt sitten yrittäisi työntää?

Ensimmäinen kierros meni omalta osalta hyvin, joskin virheitäkin tuli. Kahden tuplan mutta yhden pirkun saattelemana hinkkasin itselle tuloksen +6 ja avoimen sarjan sijan 28. Useampi pirkkuputti kyllä tarjoiltiin mutta kun ei osunut niin ei sitten.


Toisella kierroksella ruuan jälkeen aloitus oli sieltä tuulisemmalta puolelta eikä mieskään ollut varsinaisesti hereillä. Bogi, bogi, tupla, bogi... neljä väylää ja +5. lopun viimein tuli vielä otettua kaksi tuplaa ja kaksi bogia lisää hyvyyttä ja kokonaistulos +11. Lopussa kiekot alkoivat lipsumaan  aikaisina tai griplockiin, mikä sinällään on ärsyttävää, mutta muuten pelaaminen oli ihan älykästä. Loppui vaan mehut. 

Kokonaistulos +17 riitti kuitenkin lievästi yllättäen 33. sijaan, joka kuitenkin on melkoinen parannus viimevuotisesta 47. sijasta (joskin nyt avoimessa oli 52 pelaajaa, viime vuonna 60). 



Jos teknistä suorittamista lähdetään tillottamaan, niin oikeastaan kaikki muu pelasi riittävän hyvin paitsi draivien nokkakulma ja rystypuolelta tehtävät lähärit. Molempiin lähdin hakemaan ratkaisua eilisellä kierroksella Myllymäessä, ja nokkakulma lähtikin miun mielestä vähän asettumaan ihan vaan työntämällä peukaloa vähän edemmäs draivatessa. Lähäreitä tein muutaman rystypuolelta, ja siinä liialliseen voimaan tai vastaavasti heiton lähtemiseen "lussuna" auttoi vaihtamalla lyhyempiin suoriin leijuttelulähäreihin Jokerin tilalle Spartaa ja vähentämällä voimaa ennemminkin sieltä heiton alkupäästä (taaksevienti, painonsiirto) ja vastaavasti pitämällä vedon loppu ja irroitus napakkana.

Also, pääsin Linnoituksessa heittämään toisen kierroksen HaFGin PJ:n, Fabrizio Ferraran kanssa. Siinä on kyllä hepulla spiritti kohdillaan. Aivan mahtavaa heittää tuollaisten ihmisten kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti