Seura ja minä

Ensimmäinen vuosi seurassa alkaa olemaan puolessavälissä, ja nyt on hyvä hetki tutkailla mitä hyötyä siitä on ollut.

Ensinnäkin, Willimiehen Disc Golf:in jäsenmaksu on melko pieni. 10€ sijoitus ja saa nimensä seuran tietokantaan, hienon lappusen laukkuun roikkumaan ja jäsennumeron. Seura tarjoaa aktiivisen yhteisön pelata ja kisata. Vaikuttamaankin pääsee jos haluaa.

Ja sitten vähän lisää. WDG on tehnyt seura-alennussopimukset muunmuassa Frisbeepointin ja Powergripin kanssa. Keskimäärin euron verran lähtee kiekosta hinnassa pois. Lisäksi Powergripin kanssa pyörii seuratilaukset, jotka käytännössä tarkoittavat sitä että ne seura-alennuksella ostetut kiekot tulevat ilman postikuluja Lappeenrantaan. Paikalliset (ja vähän kauempanakin olevat) urheiluliikkeet tarjoavat seuran jäsenistölle erinäisiä prosentti- tai euromääräisä alennuksia ja ruokaakin saa hieman halvemmalla valituista syöttölöistä.

Ja viikkokisat. Ne ovat seuran jäsenistölle maksuttomat.

Käytännössä yksi viiden kiekon tilaus vuodessa kattaa koko jäsenmaksun. Tai viidet viikkokisat. Tai vajaan satasen kengät Intersportista. Jo pelkkä seuran vuosikokous ja siellä tarjottu ruoka saattoi olla aika lähellä...

Jälkiviisaana voisi todeta, että miä panttasin oman liittymiseni kanssa liian kauan. Itsekkäistä suunnista tarkasteltuna kolmet viikkokisat ja kolme seuratilausta kattavat heittämällä jäsenmaksun, mutta muutenkin liittymisetä on ollut hyötyä. Jäsenyyden myötä olen aktivoitunut viikkokisojen suhteen ja pääsin harjoittelemaan kisatoimitsijana olemista Linnoitus Openissa.

Pari päivää töitä, sitten päivän verran kotoilua likan kanssa. Sitten onkin Tuplabogey Tourille lähtö edessä. Vesiesteitä ajatellen tulee varmaan pakattua muutakin mukaan kuin pelkkää Prodiscusta, mutta aika selvillä linjoilla mennään kiekkojen suhteen. Täyteen tulee laukku. Ja uusimmassa seuratilauksessa tulleen uudemman tuotantoerän 172g Ultrium Titanin haluaisin vielä noukkia mukaan. Vettähän tuo paikoin lupailee mutta eipä haittaa. Vaatetta mukaan.

Ylikuntoa Tuplabogey Tourille

Eilisissä viikkokisoissa oli sanalla sanoen vaihteleva sää. Kelihän oli koko päivän ollut sekuli, taivas täynnä pilveä ja välillä sataa tahi paistaa. Tuuli sentään oli pysynyt aisoissa. Kisoihin ajaessa paistoi autinko, yhden väylän jälkeen tuli rakeita ja vettä ja kolme viimeistä väylää mentiin myrskylukemissa ja vesisateessa vain jotta palkintojenjaossa päästiin nauttimaan aurinkosta.

Ai niin, ja tein oman ennätyksen Myllymäkeen. Woohoo!

Kolmenkymmenen kisaajan koitos alkoi omalta osaltani Harrin ja Juuson kanssa kolmosväylältä. Keskinäinen kannustus ja tsemppi oli kova koko kierroksen ajan ja mukavaa oli. Avaukset tuntuivat lipsahtelevan antsan puolelle lähes joka kerralla, mutta jotenkin kiekot löysivät tiensä väylälle.

3. Avaus Laserilla oikealle pusikkoon puolenvälin tuntumaan. Jatko Spartalla alle. (0)
4. Spartalla antsayritys kopsahtaa ekaan puuhun vasemmalla. Vielä tiukempi antsalinja Jokerilla osuu viimeiseen puuhun ennen koria ja päätyy mäen alle. Neppi alle, eikun puuhun. Toinen neppi alle ja tuplabogey. (+2)
5. Kerrankin sain Laserin kestämään kämmeneltä aisoissa. Tiukka S-linja ja muikea skippi about viiteen metriin. Yläpantaa varoin putissa ja alarautaan osui... (+2)
6. Basic Laseri lähtee liian ahnaasti sisäkurviin. Antsapelastus Jokerilla lähtee korkeana ja liian pienellä kulmalla ja jää vasemmalle kallion alle. Lähäri sieltä jää liian pitkälle putille joten tuplabogey (+4)
7. Nätti ja matala avau Basic Spartalla menee vähän oikealle ja pitkäksi. Putti ei uppoa (+4)
8. Avaus Ultrium Spartalla lähtee pieneen antsaan ja ottaa hentoisen puupusun jatkaen matkaa. Kiekko putoaa toisen puun oksien kautta pitkähkölle jyrkänteenvastaiselle putille. Uppoaa. (+3)
9. Avaus Basic Spartalla pienessä antsassa oikealle puuhun ja kimmokkeella vasemmalle. Jokerilla neppiä väylään. Suora jatko Ultrium Spartalla mutta taas lähtee antsassa. Askelputti korille ja tupla korttiin. (+5)
10. Avaus lipsahtaa liian aikaisessa ja hipaisee vasemman laidan puita. Onneksi päätyy väylälle. Lähäri alle ja par (+5)

11. Kenttämestarin erikoinen Laserilla. Antsassa oikealle puiden sekaan, mistä kuusenoksat sylkäisevät takaisin väylälle. Lähäri feidaa vähän turhan paljon mutta pitkä putti sisään. (+5)
12. Matalaa hysseä Jokerilla oikeata laitaa. Linja on liian leveä ja kiekko tipahtaa puuosumasta 10m korista. Neppi alle meinaa rollata alas asti mutta istahtaa jyrkänteen reunalle. Par (+5)
13. Taas lähtee antsassa. Premium Midari lähtee sellaiselle "lälläspöö, etpä enää minuu näe" -linjalla isossa antsassa kohti väylää neljätoista. "FOOOOOOR!" ja kiekon etisntään. Midari oli nähtävästi
jaksanut tapella antsasta pois ja löytyi korin tasalta 13:n ja 14:n väliseltä polulta. Lähäri jää vajaaksi, ja pitkä putti paukahtaa korin kattoon. Bogey (+6).
14. Taas lähtee pienessä antsassa. Basic Midari jää kuitenkin väylälle edettyään ehkä 15 metriä. Jatko lähtee suoraan ja matalana, puolessavälissä jo! Titanilla fore joulureiteillä korille, ja putti vaivoin sisään. Huhhei! (+7)
15. Avaus Laserilla pienessä hyssessä vasemmalle puihin ja rollit neljäsosaan ylämäestä oikealle puolelle. Spartalla iso antsa kallion päälle. Neppi alle ja bogey (+8)
16. Ultrium Sparta suoraan kohti koria ja feidi korin tasalle vasemmalle kiviin. Haaraputti sisään. (+7)
17. Avaus vaihteeksi antsassa oikealle ja puiden sekaan. Korinlevyistä reittiä haetaan jokerilla, mutta puuhun osuu - onneksi viimeiseen. Neppi korille ja bogey (+8)
18. Tuuli alkaa nousta kovaksi. Matala avaus Ultrium Laserilla on liian matala ja painuu dropparin tasalla ojaan. Kuraojasta Premium Midari korin alle "just niikö suunniteltiin" ja par. (+8)
1. Oikealte vasemmalle julmettuun tuuleen hysselinjan sijasta Titania flättinä. Kiekko jaksaa mäen päälle. Neppi alle ja putti sisään. (+8)
2. Älyttömään vastaiseen Titan niin matalana kuin lähtee. Tuuli lyö kiekon maahan 15 metrin kohdalla, mutta skippi tulee ja sekin meinaa kääntää yli. Kiekko jaksaa ässä-skippailla ekan puukujan risteykseen asti. Jatko loivassa hyssessä Spartalla. Siitä Jokerilla yritys forella jää matalaksi. Uusi yritys jaksaa korille asti ja bogeyputti sisään (+9)

Lopputulos siis +9 ja ensimmäistä kertaa Myllymäki yksinumeroisille plussalukemille. En sen kummemmin lasksekellut tulosta kierroksen aikana, mutta sellainen kutina oli että kauden kärkitulosta +13 hätyytellään kyllä. Yllätys viimeisen väylän jälkeen oli melkoinen.

 WDG:n bagtagikisassa tuli +4 -tuloksen heittäneeltä Juusolta selkään, joten tagit menivät vaihtoon. Nykyinen numero 29.

Ratabongausta Lauritsalassa, Lappeenrannan neljäs rata

Lauritsalan asukasyhdistys oli rakentanut Lauritsalan uimahallin lähimetsään seitsemänväyläisen  radan. Avajaiset olivat lauantaina ja lauantai-iltana käytiin se perheen voimin bongaamassa. Rata on siis Lappeenrannan neljäs. Jälkiviisaana olisi voinut toivoa, että radan suunnittelijat olisivat näitä kolmea edeltävää käyneet ajatuksen kanssa vilkaisemassa.

Rata on lyhyt kaikilla mittapuilla. Väyliä on seitsemän ja niiden keskipituus on reippaasti alle 50 metriä. Ensi alkuun luulisi, että rata on tarkoitettu lajiin tutustuville paikaksi kokeilla ja nauttia. Ei millään muotoa huono asia, kaikentasoisille pelaajille on oltava pelimahdollisuuksia. Väylien toteutus oli kuitenkin paikkapaikoin kovin ontuvaa. Ensimmäisellä väylällä keskellä oikealle loivasti kaartavaa väylää tökötti jokin ihmeellinen betonimälli, josta sojotti kaksi metalliputkea valmiina haukkaamaan kiekosta aimo palasen jos ekalla mielii korin alle heittää. Ei hyvä. Kakkosväylää voisi luonnehtia oikeakätisen kämmenen s-nepiksi. Vähän pusikkoa, mutta huomattavasti mukavampi kuin tuo ensimmäinen. Kolmas väylä tutustuttaa korkeuseroihin ja kääntää jälleen hieman oikealle, keskellä väylää pari isoa mäntyä. Ja laidalla lisäksi jonkinlainen työmaatraktorin kauha ja tarpeistoa, josta mieleen tulee lähinnä teknisen toimen varikko. Ei ihan väylän vieressä mutta vaaravyöhykkeellä.

Neljäs väylä on lyhyt suora. Koria suojaa koria puolisen metriä korkeampi kanaverkkoaita koko väylän leveydeltä. Tekis taas höpöä kiekolle, jos hyssepommi jääkin matalaksi. Niinkuin jäi. ekaa kertaa lähestyin turboputilla. Viides oli muuten käytännössä avoin pururataa pitkin neppaisu, mutta kori oli reunustalepikon syvennyksessä. Tämä oli jälkeenpäin ajateltuna radan älykkäin väylä. Kuudes heitettiin loivasti vasemmalle (piiloon kaartavaa) pururataa pitkin korin sijaitessa taas vasemmalla syvennyksessä. Raivaamattomassa syvennöksessä. Muutama metri siellä raivaamattomassa syvennöksessä. Tässä haisi ensi alkuun myös riski kajauttaa pururadalla liikkuvaa kupoliin kiekolla.

7.

Ja sitten viimeinen väylä. Oikealle koko matkalta taittava sokkona polkua pitkin heitettävä väylä. Kori on tällä kertaa siinä polun laidassa, mutta "väylä" on sellainen punkit tuloo ja helmat paukkuu -ahdas pusikoitunut polun muisto, johon ei oikeastaan muuta kuin oikeakätisen sormiupsia osannut tarjota. Ja toivoa että se lätty vielä löytyy...

No niin, kuulostipas aika paljon Klamilan kalasatamalta - väylät ovat lyhyitä mutta täälläkin kaivattaisiin raivaussahaa.  Ja sivuleikkureita. Ja... emmiä tiedä, kuorma-autoa? Pienellä vaivannäöllä tästä olisi saatu oikein mukava tutustumispaketti frisbeegolfin pariin; lyhyitä ja helppoja väyliä, onnistumisen tunteita, naurua. Nyt aloittelija tuumannee että onpas pöljä laji ja enemmän pelannut ratabongari että ei kyllä tätä tarvitse uudestaan pelata. Pari väylää sinällään ok, mutta eipä täällä tule kerättyä kuin plussaa korttiin. Kuvainnollisesti että tuloksellisesti.

Miten niin, kysyy lukija, Väyläthän ovat lyhyitä, varmasti tuon pelaa pakkaselle, oli pusikkoa tai ei?

Radan par on (muistaakseni) 13. Yksi väylä on par 3. Ne, jotka eivät jaksa laskea: siellä on muunmuassa kaksi par 1 -väylää.

Suora pirkkuväy... hmm, eipä ollukkaan.

Lauritsalan asukasyhdistys on tehnyt eittämättä paljon työtä radan eteen ja työ ei varmastikaan lopu tähän. Korit olivat toimivia ja muutenkin tekemisessä oli ollut ajatusta mukana. Väyläopasteet löytyivät asianmukaisesti, samoin ratakartta - plussaa niistä. Jatkossa toivoisin radasta vastaavan miettimään, mitä paikalta haetaan. Jos radasta tehdään vasta-alkajille lajiin tutustumiseen tarkoitettu paikka, tulisi radan olla selkeä ja helposti lähestyttävä. Frisbeegolfissa ei pitäisi joutua väistelemään betoni-rautaromua eikä kanaverkkoaitoja. Tehkää väylille tilaa tupeltaa ja raivatkaa korit pois pusikon keskeltä. Kyllä siitä hyvä tulee.

Ja vaikka par-luku on vain toissijainen juttu: ensimmäisellä heitolla koriin heittäminen ei ole millään muotoa ihannetulos. Se on sattuma.

Uudet putterit tositoimissa

Haastoin eilen Santerin WDG:n Bagtag-haasteella Sammonlahteen. Sovittiin, että pelataan kaksi kierrosta, yhteistulos määrää voittajan. Tasurissa tagit eivät vaihtaisi omistajaa, mutta henkinen voitto menisi sudden deathiin. Bagiin pakkasin uudet putterit, Spartat ja Jokerin, sekä Midarit. MD2:n jätin pois - nyt mentäisiin puhtaasti Prodiscuksella. 

Olin paikalla vähän ajoissa ja kerkesin availemaan ykkösväylää Ultrium Spartalla. Kolme avausta, kolme pirkkua. Sparta lensi samalla tavalla kuin P1, lähtee puhtaasti kädestä ja ennen kaikke tuntuu hyvältä ja tutulta. Taisin olla myyty.

Kierros alkoi miun avauksella.

1. Ultrium Laseri nätisti pirkkuputille, mutta putti ketjuista ulos ja par. (0)
2. Basic Midari lyhyenä mutta keskelle väylää. putti korille ja par. (0)
3. Ultrium Sparta kovaa ja matalana kohti koria, putti sisään. (-1)
4. Premium midari pienessä hyssessä lähtee liian korkealle ja feidaa ajoissa. Neppi alle ja par (-1)
5. Premium Midari flättinä, mutta ujohkona, joten feidaa paikkaan, jossa korin levyinen puu peittää korin. Hysseroikkuputti kuitenkin sisään (-2)
6. Premium Jokeri forella liian metalana eikä feidi kerkeä purra. Neppi alle ja par (-2)
7. Toivotaan toivotaan -avaus Ultrium Spartalla keskellä väylää olevaan koivuun. Pusikosta foreneppi Jokerilla alle ja par (-2)
8. Jokerilla hysse feidaa aikaiseen. Neppi alle ja par (-2)
9. Premium Midari kapeaakin kapeammalla ässällä muutamaan metriin korista ja putti sisään (-3)

Ekan kierroksen tulos bogeyfree -3, uusi ennätys plakkariin ja 9:lle ensimmäinen pirkko. Santeri heitti 0:n, joten kolmen heiton turvin toiselle kierrokselle. Alkoi jännittämään tai väsymään, ja sehän näkyi tuloksessa.

1. Avaus Ultroiun Spartalla  lipsahti oikealle, mutta pääsi sellaiseen paikkaan että neppi korin alle onnistui. (0)
2. Basic midari lipsahti jälleen oikealle ja osui puuhun, mutta Jokeriforella neppi korin alle (0)
3. Ultrium Sparta hieman korkeampana kuin viimeksi ja tasan väylän keskilinjaa. Kiekko feidaa kuitenkin ohi pömpelistä ja pitkä putti ohi. (0)
4. Premium Midari neljäsosamatkan kohdille oikealle puuhun. Ultrium Spartalla loput korin alle. (0)
5. Basic Midari samaan paikkaan kuin viime kierroksella. Samanlainen hysseroikotus puun taakse sisään (-1)

Sitten alkoi tapahtua...

6. Jokerifore vasemmalle puuhun. Jatko Basic Spartalla periaatteessa suora neppi ylämäkeen, mutta kesken vedon nuppi kirkuu, että "Mitäs jos antsaa ?!?" Suunta oli antsalinjan mukainen, kiekko flätti. Neppi alle ja bogey. Huhheijaa... (0)
7. Ultrium Sparta ensimmäisiin puihin. Sain vielä jatkon korin alle (0)
8. Avaus muuten nätti mutta Jokeri ottaa ison skipin pusikkoon. Jatko kuoli johonkin ja parputti ylärautaan. Ei jaksa muistaa. (+1). Ennen viimeistä väylää tilanne tasan.
9. Avaus Premium Midari-forella ujo ja feidaa metsään. Santeri samoilla paikoilla ja neppaa korin alle. Oli pakko yrittää ahdasta haaraputtia sisään jos mieli voittaa. Putti osuu oksiin ja kuolee. Parputti yläpantaan ja bogey (+2)

Santeri vei toisen kierroksen neljän heiton turvin ja koko kisan yhdellä heitolla. Harmittaako? Toki, tuollainen ykköskierros hautautui toisen kierroksen tupelointeihin - liian helppoja virheitä. Ei kuitenkaan hatrmita paljoa; Prodiscus-bägi alkaa olemaan valmis. Enää pitäisi uskaltaa jättää MD2 pois niin vaihto olisi valmis. Jotain pitäisi tuuleen vielä kehittää. Ehkä Rocket, joka vastikään sai PDGA-hyväksynnän? Lisäksi laukku olisi tarkoitus vaihtaa reppuun tässä jossain vaiheessa. Isoja sijoituksia, mutta pahaa sanaa Prodiscuksen 20+ -repusta en ole kuullut. Käyttääkö teistä joku sitä? Onksehyvä?