Ranne on päässyt hyvään testiin viimeisen viikon aikana. Viime keskiviikkona Heikki pyysi mukaan Sammonlahteen tekonurmelle draivaamaan, ja lämmittelyksi käytiin vielä vieressä oleva ysiväyläinen läpi. Jäätä oli vielä kovin parkour-henkisesti jalkojen alla, mutta pari avausta mieheen per väylä avasi paikat hyvin ennen kentälle siirtymistä. Radalla kulki ihan kivasti, vaikka vähän tauon jälkeen olikin tekeminen ruosteessa. Tulos taisi olla (laskettuna väylältä aina siitä pöljemmältä tulokselta) jotain +4 tai +5 ehkä?
Kentän puolella ei tapahtunut mitään mullistavia juttuja. Laseri-draivi on edelleen siellä parhaimmillaan 95 metrissä ja siitä hitaampaan siirryttäessä näteillä eroilla lähemmäs. Pääsin koestamaan Ultrium Legendaa, mutta ens alkuun tuntuivat lipsahtelevan kädestä joko vasemmalle tai ylös. Innolla odotan mitä tapahtuu kun suuntimat ja ennen kaikkea käden nopeus parantuvat. Kaiken kaikkiaan hyvä treeni - käsi kesti ja seuraavana päivänä lihaksissa tuntui höpöltä.
Iltojen ollessa valoisampia päivä päivältä otin itselleni tavoitteeksi ehtiä joka maanantai-ilta kierrokselle. Eilen siis oli edessä ensimmäinen Myllymäen kierto. Heikin kanssa olimmen varautuneet kuraan, mutta loppujen lopuksi yllättävän kuivana tuolta selvisi pihalle.
Aurinkoon ottavat rinteet olivat suurilta osin sulia ja kuivia, mutta varjoisammat paikat ja avoimet väylät - joihin lunta oli päässyt satamaan - olivat vielä lumessa ja jäässä. Kuraa löytyi lähinnä kolmosväylältä korin liepeiltä. Talvileiskan tiipaikat olivat periaatteessa kaikki paljaina, mutta vähemmän heitetyt tiit olivat jäässä. Reppu kiltisti selässä ja kieli keskellä suuta sai liikkua myös varjon puolen väylilläkin!
Radalla on tehty myös rajua harvennusta kakkosväylän jälkipuoliskon sekä kolmosväylän laitapuustojen kanssa. Kakkosväylän ahne avaus sisämutkasta tai korkeaksi lipsahtanut avaus kolmosella ei enää tarkoita pakkobogia, vaan korille ihan oikeasti näkee ja pääsee. Ennen kuin raivuujäte kerätään pois, kannattaa tosin kiekon laskeutumispaikka katsoa tarkasti - oksien sekaan kirkaskin kiekko voi hukkua helposti!
Radalla on tehty myös rajua harvennusta kakkosväylän jälkipuoliskon sekä kolmosväylän laitapuustojen kanssa. Kakkosväylän ahne avaus sisämutkasta tai korkeaksi lipsahtanut avaus kolmosella ei enää tarkoita pakkobogia, vaan korille ihan oikeasti näkee ja pääsee. Ennen kuin raivuujäte kerätään pois, kannattaa tosin kiekon laskeutumispaikka katsoa tarkasti - oksien sekaan kirkaskin kiekko voi hukkua helposti!
Jaa miten meni? +14 viidellä tuplabogilla, joista yksi oli mandomissi ja toinen re-tee. muuten olikin sitten ruosteista puttia tai draivia (tai molempia). No mutta, kauden avauskierros liukkailta alustoilta ja viime vuoden vastaavaan kuutisen heittoa vähemmän? I'd take that, täydet 5/7. Tajutotman hauskaa oli ja kotiin sai mennä hymyillen. Varoivainen draivi teki kiekoista efektiivisesti pykälää vakaampia ja sen takia käytiin lepikossa useampaan otteeseen, mutta suunnat sinällään olivat kohdallaan.
Ja sainpas sen pirkkutilastonkin auki, perskeles. Kuudenneltatoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti