Ensin se vinkuu siitä kun on kylmä ja draivi ei kulje, sitte se painuu radalle...
Sunnantaiaamuna perheen voimin fribaradalle. Vaihtoehtoina käydä Ravikankaalla tai Myllymäessä riekkumassa, jälkimmäinen täky nappasi. Jossain yhdeksän maissa oltiin jo radan viereisen koulun parkkiksella (kellojen kääntö ja muutenkaan ei ole tapana nukkua), kun siihenkin nykyään saa pysäköidä. Ennen oli jyrkkää kieltoa, nykyisin koulun väki on sallinut myös fribaradan kävijöiden hyödyntää iltaisin tyhjää parkkia ihan luvan kanssa.
Ledikiekkosompailujen jälkeen oli kiva taas jokuseen toviin käydä kotiradalla ihmettelemässä. Syksy oli tullut ja sehän näkyi osin kurittuneessa maastossa ja siinä, että kepakoiden taaksekin näki. Muutenkin oli raivuuta tehty sieltä täältä ja esimerkiksi ykkösväylän ennenaikainen irtoaminen ei ole enää ihan niin kova erhe (tuli kokeiltua, bogia tuli). Isommin ei kyllä vaikuta, mutta kiva nähdä toimintaa radan kunnon eteen.
Miun kyllä pitäisi painua kentälle hieromaan sitä draivia, mutta jos sen ei anna ryömiä pettymykseksi asti niin kaipa samaa reeniä voi tehdä radallakin siinä tiimatolla. Eikä se draivi niin kuraa ollutkaan, kun muisti taas sen ranteen asennon; miulla on paha tapa kääntää ranne pystyyn, kun tempoo tosissaan eikä ajattele. Näkyy muuten putissakin. Tai siis nyt ei näkynyt, kun jaksoin keskittyä. Draivi lähti kovaa ja matalammalle (vielä saa kyllä petrata), ja putti eritoten lähti kovaa. Se, että onko se kivaa kun putti menee poimunopeutta korin ohi jääköön lukijoiden mietittäväksi mutta itte olin tyytyväinen, kun pidemmältäkin saa matalaa puttia pömpeliä kohti. Joskus meni sisäänkin.
Siinä missä rystyavaus karkaa taivaille, kämmen on matala ja ilmeisen kova. Miun tiippariavaus jäi liian matalaksi vitosella ja nappas sisämutkassa isoon kiveen. Palkeenkieltä paikkailtiin sitten jälkeenpäin kynttilän avulla kotosalla. Kivasti meni vekki kiinni, mutta liiallinen lämmittäminen jätti nokisen ja joskin ruman jäljen.
Mutta eipä muuten mitään uutta auringon alla. Ylikääntäviä avauksia tuttuun tapaan nelosella ja kutosella, molemmat kääntyivät yli mutteivat tarpeeksi omaan makuun. Väylälle jäivät kuitenkin molemmat. Pääasia etä näitäkin uskaltaa heittää. Lisäksi kiekkojen valinnoissa on enenevissä määrin varmuutta, vain pariin otteeseen näin jälkiviisaana sorruin vanhaan kiekkovalintaan (lähinnä kymppiväylä).
Lopputulos oli satisfactory. +15 nökötti kortissa 18:nnen triplabogi-ob-puttirallin ja kakkosen tuplan jälkeen. Tasaista suorittamista muuten. Keskiarvoksi tallennetuilta kierroksilta tulossofta antaa 19.8 yli, joten kaikki sen alle on miun kirjoissa oikeaan suuntaan. Ei sitä ennätystä joka kerta hätyytellä, sen keskituloksen parantaminen on se tärkee juttu.
Tää miun app-projekti Disctancekin on edennyt ihan kivasti. Ensimmäisiä testibuildeja on kasailtu ja kokeiltu ja homma toimii siten kuin tarkoitus onkin. Sen verran toimiva kikkare on kyseessä, että vanhan mittaohjelman heivasin jo luurista mäkeen. Ensitestausalustaksi on valikoitunut android, koska apk-tiedostojen levitys testauskäyttöön onnistuu erittäin helposti verrattuna Windows Phonen ja iOS:n kauppapohjaisiin ratkaisuihin. Vapaaehtoiset ottakoon yhteyttä, jos haluavat avitella rikkomaan tuota tekelettä.
Kentällä en ole testannut softaa vielä kertaakaan... pitäiskö mennä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti