Eilen oli oman harrastusurani pisin fribailusessio radalla, kun kierrettyä tuli yhteensä 36 väylää neljän tunnin aikana. Serkkuni Tero, jota olin viimeksi nähnyt kuka tietää milloin tuli käymään Lappeenrannassa. Suunnitelmissa oli sateeen uhasta huolimatta käydä ensin Imatralla heittämässä Karhumäki ja sen jälkeen Lappeenrannan puolella Myllymäki. Tulosodotukset eivät olleet kovin korkealla varmaan kummallakaan, Tero oli viikonloppuna käynyt suunnistelemassa Kuopiossa ja ittellä pari viikkoa jatkunut niskajumi (jonka toipumista en oikein jostain syystä jaksa odottaa!!!) söi voimaa ja repimisintoa, mutta kukas tätä lajia tuloksista pelaa...? Pahoittelut jälleen kerran kuvien puutteesta, sateen uhan takia suorittaminen oli mielessä päällimmäisenä eikä oikeasti edes muistanut, että siinä kännykässä on kamerakin...
Aloitetaan karhumäestä. Avaukset olivat epävarmoja, mutta pääsääntöisesti pysyttiin väylällä. Ykkösväylän bogey oli täysin turha mutta yleisilmeeltään kierrokseen ei tullut yhtään tuplabogey:ä ja sainpa viimein birdien kutosväylältä. Viimeksi oltiin birdieputilla, mutta nyt muuten identtisen suorituksen jälkeen PD-jatko lopsahtikin korin alle. Väylällä 12 haettiin myös birdietä mutta ei jaksanut koriin asti. Lopputulos +7 ja uusi ennätys yhden heiton parannuksella. Avaukset tuntuivat lähtevän järjestään alkaen liian ylös ja vasemmalle. Huono suorittaminen johti lopulta repimiseen ja draivian hajoamiseen. Karhumäessä tämä ei näkynyt, mutta Myllymäessä sitäkin enemmän. Teron kierroksiin en ota sen kummemmin kantaa, mutta ilmeisesti avaus oli hukassa. Lisää tästä myöhemmin.
Karhumäen jälkeen siirryttiin Myllymäkeen ja Teron ensimmäiselle kierrokselle siellä. Itsellä vielä tässä kohtaa tavoitteena oli päästä lähelle omaa pohjatulosta, mutta haaveeksi jäi... En tiedä mikä tuli, mutta Jackalia ei tällä kierroksella uskaltanut heittää ollenkaan, koska draivi oli just sitä itteään. Sivuttaishajonta ei sinällään haittaa, menee käden väsymisen piikkiin, mutta suurin osa avauksista lähti ylös ja antsaan eikä puhtaista irroituksista ollut tietoakaan. Kippaamisen pelossa jouduin heittämään TeeBirdillä avauksia, ja väylien vasemman puolen pusikot tulivat kyllä tutuiksi, kun korkeat avaukset painuivat sinne. Ja syvälle...
Yritin pitää mielessä Myllymäen mantraa, jonka mukaan par on oikeasti hyvä ja bogey ei ole häpeä.Lopputuloksena kuusi par:ia, kaksi tuplaa ja yksi +4, yhteensä +18. Ja ihmetyksen sekainen paha mieli tuosta avauksesta tuli myös. Kenttätreenit kutsuvat jälleen. Tero ei ollut omaan draiviinsa myöskään kovin ihastunut ajeli ilmeisesti Lappeenrannasta suoraan Haminaan ruissalon radalle ja tempaisi sieltä muhkean -9 -tuloksen noin niinkuin malliksi. Tähän pyritään vielä joskus.
Kaiken kaikkiaan oli kuitenkin mukava aamupäivä! Sadetta ei tullut ja seura oli loistavaa. Tulokset eivät miun Karhumäen ennätystä lukuunottamatta päätä huimanneet, mutta oli mukava nähdä serkkua fribailun parissa. Pitää ottaa uudestaan jossain päin Suomea!
Fun Monday behind, as I met my cousin Tero. We threw both Karhumäki and Myllymäki. We both had some issues with the game, as my neck contienues to be a pain, and Tero was orienteering for the weekend. No big expectations in terms of scores. However, I managed to pull a new personal best form Karhumäki before my drive fell apart. Scores were +7 from Karhumäki and +18 from Myllymäki. Myllymäki was a disappointment in terms of driving, as the anhyzer-or-sky-high -problems started again. Oh well, can't win every battle, it's field practise time!
Tero wasn't satisfied with his performance either. He drove to Hamina straight from Lappeenranta and threw amazing -9 on the course there. That's something I would like to do some day, too! It was a fun morning, and definately was something we have to do again!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti